infaller nästa år är det eder bloggare som är skulden! Den såkallade Oikorata, dvs förbindelsespåret genom Vallis Clausa, har ett avsnitt som lämpar sig bara för Cossus Alpinus, alltså dedär korna som har kortare ben på bergsidan när de betar på sina alpängar. Uppmuntrad av de spår järnvägsborrarna lämnat efter sig
beslöt jag att skrida till verket! Projektet är minst lika onödigt som Al-Sisis väg, men det tog bara ett par, tre timmar att åstadkomma en nästan vågrät väg som t o m är farbar med mönkijän!
Förmodligen kommer naturen att hämnas genom en vinter utan skidföre nästa år!
Spåren efter järnvägsborrarna är desslikes under arbete . Också där förväntas naturliga bidrag, lite gräs och ormbunkar kommer att göra underverk!
Senaste sommar (vilket oftast brukar betyda vadsomhelst, kanske för 2-5 år sedan!) trodde jag att trappan ned mot bastustigen skulle ge upp andan sen när jag själv är så skraltig att jag inte förmår fixa saken. Därför återupplivade jag en parallell lösning från min fars tid. Rätt tänkt men fel!
De två nedersta trappstegen hade murknat ordentligt på bara 13-14 år, så de måste ersättas. En snabb stöt mot K- Rauta, så var saken klar, och samtidigt fick jag ordning på den temporära lösningen av den temporära simtrappan!
För en vecka sedan plogade jag vägen två gånger – de 15 cm som kom torsdag-fredag senaste vecka smalt bort på nolltid och tog nästan all äldre snö med sig, nu börjar vägen redan torka, men vårflödet håller i sig ett par dar till, tror jag. En vilsen morkulla såg jag flaxa omkring mitt i snöfallet, den avtecknade sej bra mot snön.
Islossningen på Dämman följer ett helt nytt mönster i år – det måtte bero på omväxlande vindar, turvis från öster och väster?
Storsundet nästan öppet, men sammanhängande is mellan Holmen och stranden nedanför Römåla
Mera om bubblor i dagens HBL, intressant betraktelse av Björn Sundell.
Men fy attan vad jag är trött på den inflation som drabbat ordet kris – det enda som fattas är snart en malajisk dito.
Ett av MTV:s ”talking heads” konstaterade träffande i dagens Pöllöraati att man blir gråtfärdig av att sitta på läktaren i riksdagen och lyssna på käbblet i sandlådan! Själv har jag bara konstaterat att oppositionen inleder varje inlägg med ordet ”högerregeringen” – det är lätt nu när man vet att allt högerregeringen gör är åt pipan, lite som i det brittiska parlamentet, där man vet att de som sitter mittemot har orätt!
I tidskriften Nya Argus har Clas Zilliacus kloka kommentarer om nyttan av debatt och vädrande av olika åsikter. Han konstaterar att det uppstått teknologiska, historiska och ekonomiska hinder för civiliserad debatt, eftersom vi på sociala medier själva (genom våra egna val, eller algoritmernas) begränsar vårt informationsflöde, det finns saker man inte längre får eller vågar tala om (eftersom man kan bli kallad t ex rasist, xenofob eller förnekare) och gammelmedia styrs av ekonomiska skäl in på ”feelgood” och ”humaninterest”, i stället för att inbjuda till debatt genom att ge utrymme för divergerande åsikter. Nå, i sanningens namn må påpekas att han nog lyfter fram MOT, A-studio, Die Zeit och Le Monde som inhemska/europeiska undantag från förfallet.
Torsten Fagerholm påminner i sin ledare i dagens HBL oss om att vi har våra tvärsäkraste åsikter om de saker vi vet minst om! Hans resonemang kretsar kring den tragiska skolskjutningen, men han påminner oss om det faktum att ansvaret inte alltid kan skyfflas över på samhället – föräldrar och vårdnadshavare är och förblir den första instansen. Men redan att påpeka detta kräver civilkurage, för att inte tala om att han också väntar sig både folkvett och beteende (uppförande kallades det förr i tiden). Vi får se vad reaktionen blir! De första mediareaktionerna på händelsen var, såvitt jag minns, att skolan ska hålla bättre ordning på mobbarna, att vi behöver strängare kontroll av vapen, att skolan måste bli ”säkrare”, att ”någon” nog hade lärt pojken att använda vapnet. Har folk aldrig sett på Youtube? Där finns nog precis allt!
Varma hälsningar från bubblan (Fejsboken) för sura gubbar, som inte vill vara med på sociala medier. Och det här var dagens drive-by!
Rekordtidig start tack vare lördagens värme. Morgondoppsäsongen inleddes 31.3., då bastustigen blivit fri från snö och is. 0° i luften, dito i vattnet.
Blixtsnabb selfie – jag undrar hur verkliga vinterbadare kan plaska omkring i kallslan hur länge som helst!
Taisin aikaisemmassa postauksessa väittää että Forsbackan alueen luontoselvitys olisi huomioitu hyvin uudessa yleiskaavaluonnoksessa. Tämä pitää Högabergetin maakunnallisesti arvokkaan alueen osalta paikkansa – se on nyt tarkoitus pelastaa, koska junarata kulkee alueen alta tunnelissa. Muilta osin väite meni vähän pieleen! Selvitys on kyllä huolellisesti tehty – joka ikinen pähkinäpensas kotimetsässäni on löydetty, samoin norot, suot ja kallionyppylät. Ei ole mitään syytä epäillä myöskään havaintoja lepakoista, liito-oravista, sammakoista tai linnuista.
Mutta:
Karttaote Forsbackan alueen luontoselvityksestä
Myntinmäen asema kerrostaloineen on nyt tarkoitus sijoittaa Hemängsbergetin kylkeen, liito-oravien ydinalueelle/lepakoiden saalistus/asuinalueelle, sekä ainakin osittain laissa suojeltujen luontotyyppien alueelle. Hemängsberget sijaitsee myös maakuntakaavan virkistysalueella, jota saatiin POKE:n yhteydessä vain marginaalisesti supistettua.
Aikaisemmin tehtyjen selvitysten mukaan Hemängsbergetin kautta kulkee myös tärkein eläinten kulkureitti – olkoonkin että Espoon aikaisemmissa suunnitelmissa oli tarkoitus sijoittaa taajama Högabergetin alueelle, joten maakuntakaavan yhteystarvenuoli saatiin siirrettyä, ja viheryhteys piirrettiin kulkevaksi Backåkernin metsän kautta, Hemängsbergetistä itään.
Stampforsenin kohdalla luonnonsuojelualue on tarkoitus lakkauttaa, vedoten valtakunnallisesti tärkeään projektiin. No, siinä menee vain muutamia pähkinäpensaita, mutta joessa taitaa olla taimenille sopiva kutupohja.
Karttaotteesta puuttuu Svartbäckträsketin ranta, missä junarata taitaa tuhota liito-oravien elinalueen. Muita merkittäviä luontokohteita ei Forsbackan puolella ole, paitsi viitasammakoiden pieni kutulampi alueen itäosassa.
and kicking! Noterade att det blivit en lång paus, dels på grund av att det inte (för närvarande) behövs nya skriverier om Myntbacken, dels på grund av årets skidresa till Levi.
Glada gubbar!
Vi hade ganska bra tur med vädret, mest sol eller växlande molnighet – men när det var helmulet på morgonen på onsdag var det bara att sakta farten, för bristen på kontraster betyder att (också) 80-åringar ska ta det lugnt. Men inte blev vi omkörda då heller!
Mycket utlänningar på hotellet, mera med sikte på snösko- eller snöskoter/huskysafari – bra för turistnäringen!
Koska nyt on niin paljon muitakin isoja asioita päättäjien pöydällä, että heillä tuskin on aikaa lukea Yhdyskuntarakenne – Forsbacka–Myntinmäkisuunnitteluvaihtoehtojenvaikutustenarviointi–raporttia ”Yhteenveto-taulukkoa” pidemmälle, luettelen tässä arvioinnin suurimmat puutteet – piru kun piileekin yksityiskohdissa.
Virkamiesvastuulla tehty työ on pääpiirteittäin oikein, mutta konsulttien osuus onkin jäänyt tarkastamatta. (Eikä maakuntakaavan virkistysalue saisi ”unohtua” ammattitaitoiselta kaavoittajalta!)
Nyt konsultit ovat valitettavasti kierrättäneet muutamia virheitä v. 2019 vertailusta, ja sen lisäksi keksineet vielä uusia!
Alkeellisella tavalla tehdyssä arvioinnissa Myntinmäki vei ”voiton” 4-2, ja kolme tasapeliä. Tässä analysoidaan perusteluja:
1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. On totta että Myntinmäen alue on lähempänä Espoon keskustaa. Ja kun kerran Espoon keskusta on lähempänä, annetaan lisäpiste siitä, että palvelutkin ovat lähempänä. Myntinmäen etu perustuu tähän, sekä pariin virheelliseen väitteeseen.
Forsbackan maankäyttöä rajoittavat tekijät on nostettu tikunnokkaan, huomioimatta että Myntinmäestä jo 20hehtaariasijoittuumaakuntakaavanvirkistysalueelle (MRL 32§ mukaan maakuntakaavan olisi pitänyt olla ohjeena yleiskaavan suunnittelussa).
Myntinmäkeäkään ei voi laajentaa mihinkään suuntaan! (Pohjoisessa Högaberget, idässä maakuntakaava, etelässä Gumbölenjoki, lännessä Espoon kartano).
Väyläviraston tulkinta maakuntakaavan virkistysalueesta, johon lisätty Myntinmäen taajama
Forsbackan kautta on jo kauan ollut kaavoissa asemasta riippumaton uusi tie Espoon keskustaan, Myntinmäkeä varten sen sijaan vaaditaan uusia kokoojakatuja, yhteensä n. 2 km.
Olisiko maaliton tasapeli rehellisempi tulos?
2. Vaikutukset liikenteeseen. Myntinmäen ”paremmuus” perustuu jälleen sijaintiin, eli kävellen ja pyöräillen Espoon keskustan palvelut ovat lähempänä! Myntinmäki olisi parempi henkilöautoille, Forsbacka joukkoliikenteelle. Uusi (optionaalinen) moottoritieliittymä (jonka kustannusarviota on nyt nostettu 20 miljoonasta 30 miljoonaan) nostetaan esille jotta Myntinmäki veisi pisteet.
Makuasia?
4. Yhdyskuntatalous. Yksityinen omistus nostettu argumentiksi – maanomistajia pitää kuitenkin kohdella tasapuolisesti, ainoastaan maankäyttöön liittyviin kysymyksiin perustuen!
Lisäksi tässä on nojauduttu väärin laskettuihin louhintakustannuksiin (virhe 15 M€ luokkaa, alempana lisää tietoa), ja unohdettu Myntinmäkeen rakennettava uusi 2 km tieyhteys.
Forsbackan haitaksi on löydetty yli 30 M€ ”uusia” kustannuksia, (verrattuna 2019 raporttiin), kun Myntinmäen inflaatio onkin vain 10 M€! Tästä huolimatta molempien vaihtoehtojen loppusumma on suurin piirtein sama, 450M€. Nyt on Myntinmäessä tarkoitus rakentaa enemmän savipohjalle – siksikö on jätetty maaperän aiheuttamat kustannukset (2019 20 M€) näyttämättä erikseen?
Ei herätä luottamusta!
Myntinmäen ”paremmuus” perustuu siis ainoastaan siihen, että sinne (maakuntakaavanvirkistysalueelle) saataisiin nopeammin ensimmäiset 3000 asukasta, vs Forsbackaan vain 1000?
Lopputulos iso kysymysmerkki?
9. Ratasuunnitelma ja prosessiriskit.
Todettakoon ensin, että Forsbackan asemaa varten etukäteen tehtävät louhinnat (30 M€) on arvioitu väärin! Lukuun näyttää sisältyyvän myös itseratakuilun kustannukset, kun varsinainen lisäkustannus joka tulisi kuilun leventämisestä 25 metristä 50 metriin on suuruusluokkaa 15 M€. (Nämä alustavat luvut olisi laskettava perusteellisemmin, kokonaan uuteen ratalinjaukseen perustuen)
Ratasuunnitelma on vaikein kysymys, koska tässä joudutaan selvittämään kaavoitusprosessin alkuvaiheita, ml vuonna 2019 tehty Asemanpaikkavertailu.
Vuoden 2019 asemanpaikkavertailu ei kestä päivänvaloa, puolueellisuuden ja virheiden takia, (ruodittu blogissani ja valituksessani Väylävirastolle), mutta kuitenkin sen perusteella on sijoitettu asemanpaikkavaraus Myntinmäkeen, ja tästä seuraa melko villisti arvioituja kustannus- ja aikatauluriskejä, jos asema pitääkin ”siirtää” Forsbackaan! (2-5 M€, viivästys 1-3 vuotta!)
Espoon kaupunginhallitus on kuitenkin kesällä 2022 päättänyt, että aseman sijainti ratkaistaan Espoo 2060-kaavassa, ja lausunnossa Väylävirastolle maaliskuussa 2023 on huomautettu, että aseman sijainnille on kaksi vaihtoehtoa!
Väylävirasto (ja sen alihankkija Länsirata Oy) on siis pitänyt turhaa kiirettä suunnitelmiensa kanssa, vaikka kaavoitus on ollut auki. Itse ratalinja on sijoitettu lainvoimaiseen POKE-kaavaan, mutta Yleissuunnitelman väite että ”Espoo on päättänyt että ratageometria perustuu Myntinmäen asemavaraukseen” on tuulesta temmattu! (Työryhmä on päättänyt, muttei Espoo)
Ylläolevassa ei ole puututtu niihin otsikoihin, joiden tulos on tasapeli tai joista Forsbacka vie voiton. Toki näistäkin saattaa löytyä virheitä – konsulttien työn laadussa ei ole hurraamista!* Varsinkin aseman sijoittaminen Hemängsbergetin kupeeseen on räikeästi ristiriidassa tehtyjen luontoselvitysten kanssa!
Forsbacka-vaihtoehto olisi luonnon ja ulkoilun kannalta ylivoimaisesti parempi, kustannuksiltaan samalla tasolla (jos konsulttien laskelmat ovat oikein) ja liittyisi paremmin olemassaolevaan Nupurin yhdyskuntarakenteeseen (ks allaoleva kartta). Moottoritieliittymä, joka palvelisi koko Nupurin/Brobackan/Nuuksion aluetta, tekisi ratkaisusta ylivoimaisen!
Vaihtoehtojen liittyminen yhdyskuntarakenteeseen
*) Konsultille jonka mielestä Dämman pitäisi tyhjentää ja vedenottoa vähentää meritaimenten takia, kerrottakoon että Dämmanin vesilaitos lopetettiin kymmenkunta vuotta sitten, ja aikataulun mukaan tulevana kesänä rakennetaan myös Dämmanin padon ohi kalatie!
har vi snart fått nog av! Men idag bar skaren, så till omväxling blir det nu inget om Myntinmäki, trots att jag nog tog en sväng på skidor upp till Forsbacka station, i avsikt att räkna eventuella spår av älgar och hjortar. (Den officiella dagen för uppskattning av stammen infaller på lördag).
Som förberedelse hade jag redan på måndag grävt fram garagedörren, för att vid behov komma åt skidorna.
Det ser värre ut än det var – 88 skyfflar att bära till andra sidan av vägen.
Vattnet porlade glatt i utfallsdiket i Brännkärret, och i Vallis Clausa måste jag göra en kringgående rörelse.
Men skaren bar bra efter nattens minusgrader. Sikten var dålig, och på obekanta ställen var det svårt i backarna, inga kontraster i dimman, nästan som under den misslyckade alpresan.
Älgen som rörde sig i hemskogen för ett par veckor sedan har försvunnit från våra marker, och nästan inga hjortar har synts till sedan sockerbetorna tog slut. Någon stor elaking hade för en tid sedan släpat med sig ett hjortben
in på ”vår” sida, men själva liket har vi inte sett till. För nån vecka sedan gick ett målmedvetet spår (i nysnö) norrut genom tallplanteringen mot Forsbacka – för stora avtryck för att vara hund, och djuret hade inte fnattat hit och dit på hundars vis, men lite för små spår för att vara varg?
Men rådjuren finns alla kvar. Av någon anledning ville de två som besökte hemautomaten i morse inte äta upp ärterna, och inte ens all havren gick åt?
När jag kom hem från skidturen vid halvelvatiden droppade det redan smältvatten från garagetaket.
Eilisessä postauksessa Mynttilän asemakuviot XIX kävin läpi kaavaluonnosta varten tehtyjen raporttien yksityiskohtia.
Nyt on tarkoitus katsoa ns ”isoakuvaa”.
On suorastaan hämmästyttävää, miten paljon raporteissa, ja erityisesti vaikutusten analyysissä, takerrutaan lyhyen aikavälin detaljeihin (talous/toteutettavuus/aikatauluriskit), kun tarkoitus on kuitenkin ratkaista miltä yhteiskunnan tulee näyttää vielä satojen vuosien päästä! Epävarmuustekijöitä riittää, mutta yksi asia on varma:
Uutta luontoa ei tule mistään lisää!
Näyttää siltä, että Forsbacka (jonka alueen luonnon ratalinjaus tuhoaa joka tapauksessa lopullisesti) voitaisiin toteuttaa ilman Myntinmäkeä:
Mutta Myntinmäki saakin tuekseen Forsbackan asukasmääriä? (Raportissa ei määritellä mitä ”tarkastelualue” vs ”lähialue” oikein tarkoittaa)
Näin tuhottaisiin siis näppärästi molemmat alueet!
Myntinmäen väitetään olevan yhteiskuntarakenteen luonnollinen jatke! Silmäys kartalle vahvistaa, ettei Myntinmäki liity mitenkään, eikä tule koskaan liittymäänkään, ympäröivään yhteiskuntaan!
Yhtä perustellusti voidaan väittää että Forsbacka on Nupurinkallion yhteiskuntarakenteen jatke!
Myntinmäkeä ei voi laajentaa mihinkään suuntaan (jo nyt on sijoitettu 20 ha maakuntakaavan virkistysalueelle), eikä kolmoskehän liittymien läheisyys ole etu muuta kuin henkilöautoliikennettä ajatellen – eikä siinäkään enintään 1,5 km etu Forsbackaan verrattuna ratkaise mitään – etuhan pitää suhteuttaa koko automatkan pituuteen! Ja vaikka muutama intoilija ajaisikin fillarilla ostoksille Espoon keskustaan, valtaosa matkoista tehdään junalla, bussilla tai henkilöautolla – jos ylipäätänsä on pakko poistua ns vartin kaupungista.
Ylläolevasta huolimatta Luonnosvaiheenliikenneselvityksessä on fokusoitu yksinomaan Myntinmäkeen. (Tässä ei ole mitään uutta – liikenteen suunnittelijat näyttävät olleen puuhamiehinä Myntinmäen takana jo yli kymmenen vuotta!)
Nyt on vaarana että vauhdin huumassa annetaan Väyläviraston aikataulupaineiden ratkaista Espoon tulevaisuuden yhteiskuntarakenteen!
Pitää paikkansa että laki asettaa takarajan ratasuunnitelmalle, mutta on pidettävä mielessä että nykyisten suunnitelmien asemapaikka on valittu ennenaikaisesti, perustuen erittäin kyseenalaiseen analyysiin! Raportteihin on nyt tuotu uusia ”riskejä” ja uhkakuvia (Ratasuunnitelma ja prosessiriskien hallinta). Täytyy olla mahdollista löytää joku porsaanreikä (valtakunnallisesti tärkeään projektiin vedoten?), tai sitten on hyväksyttävä että aikataulu lipsuu.
Nyt iso kuva näyttää siltä että Länsiradan tärkein käyttö painottuisikin lähialueen liikenteeseen. Silloin saattaa olla perusteltua pohtia tarvitaanko sittenkin kaksi asemaa, ainakin kauempana tulevaisuudessa?
Tulevaisuuden junat tulevat ”tietämään” toistensa sijainnin, joten liikenteen järjestäminen helpottuu. Kahden aseman ratkaisu tyrmättiin aikanaan liikennöintiin perustuen, mutta tämä saattaa tulevaisuudessa muuttua. Pari hieman jyrkempää kaarretta mahdollistaisi Forsbackan aseman ilman merkittävää vaikutusta matka-aikoihin tai Histan ratkaisuihin! Tällaisia kaarteita on runsaasti Espoon ja Helsingin välisellä rataosuudella – puhumattakaan kohdasta missä Länsirata erkanee rantaradasta. Ja kun Lohjalla Lehmijärvi pitää kiertää, kelpaa kaarresäde 2200 m, vaikka muualla vaaditaan 2500 m!
Lisäys 26.2.: kahden aseman ajatus saattaa jäädä haaveeksi johtuen ratageometriasta – jo nyt näyttää olevan käytössä lähes maksimaaliset nousut, jotta rantaradalta päästäisiin Histassa oikealle tasolle. Jos lisätään toinen asema, joka vaatii lähes vaakasuorat raiteet, voi tulla vaikeuksia?
Lisäys 8.3.: laskelmien tarkastus osoittaa sittenkin, että Forsbackaan voidaan saada 7-800 m pitkä rataosuus, jossa nousu aseman sallimat 0,5% – eikä tämä vaikuttaisi Myntinmäkeen, joten on sittenkin mahdollista toteuttaa myöhemmin myös Myntinmäki, jos kaupunki tulevaisuudessa haluaa hyödyntää maanomistustaan – ja jos maakuntakaava sen joskus sallisi.
Kaavaluonnos Espoo 2060, tai sanoisinko luonnoksen luonnos, on nyt julkinen ja tulee lautakunnan käsittelyyn kekiviikkona 28.02. Sen taustaksi on tehty kaikessa hiljaisuudessa uusi asemanpaikkavertailu, joka kumoaa vuoden 2019 vastaavan. Kuten 2019, myös uudessa vertailussa Myntinmäki näyttää vievän pitemmän korren. Mutta, kuten allaolevasta ilmenee, asia on kaikkea muuta kuin selvä!
Tässä alustavia havaintoja:
A) Raportti Forsbacka-Mynttilä -alueen asemavaraus
Positiivista:
– tasapuolinen (verrattuna v 2019 raporttiin)
– Faktat pääasiassa oikein
Negatiivistä:
– Maakuntakaavan virkistysalue puuttuu yhä lähtökohdista ! (Tällaista ei ammattitaitoinen suunnittelija tee vahingossa!)
– Vaikutusten arvioinnin ovat tehneet v. 2019 raportin konsultit. Olisi pitänyt ottaa ”second opinion”, nyt huomaa että on pyritty toistamaan v. 2019 tulokset.
Parantamisen varaa:
– maakuntakaavan virkistysalueen vaikutus (Espoo 2060 vs maakuntakaava 2050?). Onko realistista rakentaa 20 ha taajamasta virkistysalueelle?
– suunnitteluprosessia ei ole kuvattu oikein! Asema on sijainnut vuorotellen Forsbackassa ja Myntinmäessä, POKE-visiossa se oli Forsbackassa mutta siirrettiin ilman lautakunnan päätöstä Mynttilään, selitettiin myöhemmin mm väitteellä Väylävirasto haluaa, vaikka Espoon edustaja on jo v. 2010 viitannut kunnan maankäytön kehityskuvaan alustavan ratasuunnitelman työryhmän pöytäkirjassa. Yleisölle esitettiin vääriä tietoja vielä syyskuussa 2016. (Tätä en ottaisi muuten esille, onhan uusi raportti rehellisemmin tehty – mutta saatamme vielä joutua penkomaan koko prosessin laillisuutta, huomioiden uudet riskit jotka on tuotu pöydälle sen seurauksena että Forsbacka-vaihtoehto aikanaan ohjattiin sivuraiteelle suunnittelussa!)
– sivulla 10 pohditaan ratageometriaa, ilman lukuja. Ratasuunnitelman potentiaalinen muuttaminen (kustannuksineen) ei saa vaikuttaa vertailuun – Espookin on koko ajan huomauttanut että aseman sijainnilla on kaksi vaihtoehtoa. ”Etukäteisinvestointi” (louhinta) tuodaan tässä esille ilman lukuja – Ämmässuolla tehdään jatkuvasti rahaa louhinnalla, ja hyvällä suunnittelulla voidaan kalliomassoja hyödyntää Forsbackassakin.
– sivulla 13 on lueteltu ”Näkökulmia”, eli kriteerejä arvioinnille. Nämä olisi pitänyt myös painottaa vertailua varten. Nyt jää liian paljon tulkinnanvaraa, etten sanoisi tilaa politikoinnille.
– sivulla 15 on arvioitu Forsbackan etuja/haittoja. Nostetaan (jälleen!) esille ratageometria ja ”aikatauluhaasteita” viitaten louhintaan – ks kommentti ylempänä! Onko huomioitu että (uutena kriteerinä introdusoitu) 2,5 km raja ulottuu Nupurinväylän pohjoispuolelle saakka?
– Viheryhteydet on sivulla 15 (ja kaikkialla muuallakin) kuvattu väärin – Dämmanin pohjoispuolella radan yli ei pääse, eikä Stampforsenin sillan alta. Myntinmäen puolella on (tarkoitushakuisesti?) jätetty näyttämättä tärkein viheryhteys, joka menee Hemängsbergetin kautta. Onko järkevää sijoittaa pientalot moottoritien kupeeseen?
– Sivulla 16 esitetty Myntinmäen taajama poikkeaa luonnoksen kaavakartasta, kuin myös alue Dämmanin pohjoispuolella! ”Lähialueena” huomioitu asukasluvuissa ilmeisesti myös Forsbackan alue, koska idässä ja etelässä 2,5 km säteellä on ainoastaan Espoon keskustan ja Kauklahden kaupunkirataa hyödyntäviä asukkaita!
– sivun 16 ajatus Stampforsenin ratasillan itäpuolelle sijoittuvasta kevyen liikenteen sillasta ei ole realistinen – kannattaisi lukea myös korkeuskäyriä! (Lisäksi itse koskialue on luonnonsuojelualueella sijaitseva muinaismuisto 1500-luvulta!). Myntinmäen taajaman itäpää on liian lähellä aidattua golfkenttää – viherkäytävän leveys on kaukana alan vaatimuksista.
– sivuilla 17-22 on lähinnä taustatietoja – herää kuitenkin kysymys, miksi tärkeimpien kriteerien joukkoon on nostettu mahdollisuudet päästä ”vartin kaupungista” pois? Jos halutaan käyttää Espoon keskustan palveluja sinne mennään junalla! Sivulla 19 on (vihdoinkin!) realistinen kuvaus Forsbackan bussireitistä – Myntinmäki sen sijaan aiheuttaa turhan mutkan matkalla Espoon keskustaan.
B) Raportti suunnitteluvaihtoehtojen arviointi
Positiivista:
– pyritty selkeämpään vertailuun, joka on sidoksissa kaavan tavoitteisiin/vaatimuksiin.
– vuoden 2019 raportin pahimmat virheet ja ylilyönnit poistettu.
Negatiivistä:
– konsultit ovat rankasti kopioineet argumentteja v. 2019 vertailusta, vaikka nyt on kyseessä täysin eri lähtökohdat.
– Vaikutusten arviointi perustuu kaavaluonnoksesta poikkeaviin karttoihin.
Parantamisen varaa:
1. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
– Myntinmäen niukka ”paremmuus” perustuu pääasiassa rakentamiseen maakuntakaavan virkistysalueelle sekä sijaintiin lähempänä Espoon keskustaa. Sen lisäksi on jälleen ”unohdettu” että tie Hista-Brobacka-Nupurinkallio-Espoon keskusta ei liity Forsbackan asemaan – sen sijaan Myntinmäkeä varten on rakennettava uusia kokoojakatuja!
– paljon huomiota kiinnitetään Forsbackan laajentamisen rajoituksiin. Ei Myntinmäkeäkään voi laajentaa mihinkään suuntaan, mutta tämä on tyystin ”unohdettu”!
2. Vaikutukset liikenteeseen
– Myntinmäen niukka ”paremmuus” perustuu jälleen sijaintiin – jos painotetaan henkilöautoliikennettä. Forsbackan etuna on taas joukkoliikenne. Makuasia?
3. Yhdyskuntatekninen huolto
– ei eroa vaihtoehtojen välillä.
4. Yhdyskuntatalous/toteutettavuus
– Myntinmäen ”paremmuus” näyttää perustuvan ”kynnysinvestointiin” (louhinta) sekä virheisiin. Louhinta on huomioitu erikseen kustannuksissa (ei eroa), Forsbackaa on rokotettu Nupurinkallion yhteyden ”parantamisella” joka ei taida johtua asemasta?
– paljon energiaa on sijoitettu rakentamisen ajoitukseen, joka on jostain syystä hitaampaa Forsbackassa?
– Maanomistus ei saisi vaikuttaa vertailuun, lain mukaan pitää huomioida ainoastaan maankäyttöön liittyvät argumentit. Nyt on ainakin kahden otsikon alla viitattu maanomistukseen Forsbackan haitaksi.
5. Vaikutukset ilmastoon
– ei eroa
6. Vaikutukset luontoon
– Forsbacka parempi vaihtoehto, ja olisi vielä parempi jos kohdan C) luontoraportin tulokset huomioitaisiin.
7. Vaikutukset elinoloihin
– ei eroa
8. Vaikutukset maisemaan
– Forsbacka parempi vaihtoehto
9. Ratasuunnitelma ja prosessiriskit
– tässä Myntinmäki vie vertailun mukaan voiton. Asiassa on kuitenkin runsaasti kysymysmerkkejä! V. 2019 vertailun mukaan asemien sijainti ei vaikuttanut toteutukseen, ja kahden aseman vaihtoehto tyrmättiin vain liikennöintiin viitaten. Nyt on löydetty uusia ”riskejä”, jotka liittyvät pääasiassa asemavarauksen ”siirtoon” Forsbackaan. Missään kaavassa ei kuitenkaan ole vahvistettu että asema sijaitsee Myntinmäessä, ja Espookin on vielä maaliskuussa 2023 kehoittanut Väylävirastoa varautumaan kahteen vaihtoehtoon. Vaikuttaakin siltä että tässä on kyseessä Väyläviraston haluttomuus muuttaa suunnitelmiaan?
– Olisiko sittenkin varauduttava kahteen asemaan, siten että nyt rakennetaan Forsbacka, ja varataan mahdollisuus toteuttaa Myntinmäki joskus tulevaisuudessa, v. 2019 eteläisen vaihtoehdon mukaan, kun kerran asema sillalle rakennettuna voidaan toteuttaa joustavasti liikennettä häiritsemättä? (ks allaoleva kuva).
Ratageometriastakin voidaan (ja pitäisi!) tarvittaessa tinkiä – ei suurnopeusjuna kulje kaupunkiradallakaan täysillä!
C) Forsbackan alueen luontoselvitys
– Luontoselvitys on erittäin perusteellinen, ja valtaosa tuloksista on huomioitu vertailussa. Raportti olisi kuitenkin saanut kattaa myös Backåkernin alueen, joka jää Myntinmäen taajaman itäisimmän osan alle.
– Todettakoon että Svartbäckträsketin liito-oravien asuinalue jää vääjäämättä radan alle kaikissa vaihtoehdoissa.
– Hemängsbergetin vastaavat alueet voidaan pelastaa ainoastaan jättämällä Myntinmäki rakentamatta.
Ylläolevat kommentit perustuvat suunnitelmien ensimmäiseen lukemiseen, joten bloggaaja varaa oikeuden lisätä uusia havaintoja!
Funderingar om världens gång 